Kauklahti on edelleen kylämainen pieni asutuskeskus Espoon länsi-laidalla. Se ominaispiirteitä ovat mereen rajautuvat kaksi jokea, rautatie, Kuninkaantie (rantatie) ja Espoonkartano. Lähestyypä Kauklahtea mistä suunnasta tahansa, niin aina näkyy peltoa ja muuta luontoa, ja aika usein myös vettä (joki).
Kauklahden kehittyminen asuinalueeksi jo varsaisessa vaiheessa on ollut mahdollista hyvien luonnonolosuhteiden vuoksi - Kauklahtihan sijaitsee meren rannalla kahden joen suistossa (Espoonjoki ja Mankinjoki) - meri ja joet mahdollistivat liikkumisen ja kaupankäynnin ja suistomaa viljelyn jo vuosisatoja sitten. Myöhemmin Kuninkaantie Kuninkaankartanoineen ja rautatie kehittivät aluetta.
Kalastuksen merkitys oli aikoinaan suuri, ja Lasilaakson Fiskarsinmäellä sijaitsikin aikoinaan paljon kalastajamökkejä. Nykyään tämä Espoonlahden pohjukan suisto on luonnosuojelualue ja Natura-alue, jossa muuttolinnut viihtyvät keväisin ja syksyisin.
Kauklahdessa on tilaa liikkua luonnossa ja usein metsään pääseekin melkein jokaiselta kotiovelta. Luonnon läheisyyden huomaa kesyyntyvien petokantojen läsnäolosta - jänikset, peurat, supikoirat, mäyrät, ja hirvet kuuluvat jokaviikkoisiin havaintokohteisiin. Susi havaittiin Lasilaakson-Hansavalkaman pellolla v.2017 ja olipa 1990-luvun lopulla karhukin liikkeellä läpi Kauklahden kohyi Nuuksion erämaita.
Maakuntakaava Uusimaa2050 on vraskaan junavarikko-merkinnän valitusprosessin osalta tilanteessa, jossa asia on KHOlta siirretty kunnalliseen päätöksentekoon eli Espoo päättää asiasta!
Espoon Pohjois-osien yleiskaava on osin ollut uudelleen vamistelussa, mutta on on aloitettu jo Yleiskaava 2060-prosessi, johon mm. kaupunginosayhdistykset on osallistettu hyvin mukaan. Pohjois-osien yleiskaavassa, POKEssa on alueita Näkinmetsään ja Bassenkylään saakka ja siiinä olevat kaavamerkinnät saattavat muuttaa rakentuessaan jopa aivan kyläkeskustan idylliä.
Myös Kauppamäen ja muun keskustan suojemerkintöjen pitävyyttä on viime aikoina kyseenalaistettu - olemmeko menettämässä kaavasta huolimatta idyllisen ja Espoon tasolla ainuitlaatuisen kyläkeskustan ja kulttuurimiljöön?
Kauklahden aseman eteläpuolta ollaan siis kaavoittamassa uudelleen, ja tavoitteena on vanhan teollisuusalueen maille saada n.4000 asukaan asutus- ja palvelukeskittymä. Alue on jättimäisen suuri, peräti n. 50 hehtaaria ja se olisi tullut saada omaksi osa-yleiskaava-alueeksi, kuten Keran alueella!
Kauklahti-seura on antanut kaavavaiheen OAS-menettelyssä 5/2019 mielipiteensä ko. alueen suunnitteluun ja se pitää liian suurena suunniteltua asukasmäärää korkeissa kerrostaloissa maakunnallisesti merkittävässä maisemamiljöössä Espoonjokilaaksossa ja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön, Kauklahden aseman (RKY-kohde) vieressä. Kehittämisessä on huomioitava alueen merkittävät kulttuuriympäristö- ja luontoarvot, Suur-Kauklahdessa on peräti viisi luonnonsuojelualuetta.
Kaava oli hyväksyttävänä 11-2021 kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja Kauklahti-seura keräsi laajasti palautetta asukkailta ja antoi asiassa oman muistutuksensa.
Ko. Lasihytin kaava on käsittelyssä ja marraskuussa 2023 Kaupunginhallituksen hyväksymislistalla.
Kaikesta kehittymisestä ja rakentamisesta huolimatta Kauklahdessa on siis mahdollisuus vaeltaa ja lenkkeillä luonnossa, uida ja meloa joessa tai meressä tai lammessa, nauttia lainehtivaan peltomaisemaan siintävistä iltaauringon säteistä ja pyöräillä hyviä pyöräteitä tai pikkuteitä ilman ruuhkaa.
Päivitetty 031123