UUTISET


Takaisin yleiskatsaukseen

25.05.2019

BLOGI 06 osa 2: Snadina skidinä Kökkelissä. Työväen asunnot

Snadina skidinä Kökkelissä

Työväen asunnot. Osa 2

Lasitehdas hankki työntekijöilleen asuntoja 1920- ja 1930-luvulla. Aiemmin tuli mainittua tehtaan läheisyydessä olleet rakennukset. Kauklahdessa jo olemassa oleva Valkonauhan rakennus hankittiin lasitehtaalaisille lasitehtaan johtajan Nordstedtin toimesta 1920-luvulla. Alun perin rakennus oli kuulunut Valkonauhayhdistykselle ja sijaitsi nykyisen Sierakiventien varrella teollisuusalueella. Valkonauhaliike syntyi Yhdysvalloissa (The Woman`s Christian Temperance Union) 1870-luvulla. Liike on kristillinen raittiusjärjestö, joka alun perin vastusti mm. huumausaineista, aborttia, prostituutiota, uhkapelejä ja samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Suomeen liike rantautui 1800-luvun lopulla ja liitto perustettiin Alli Trygg-Heleniuksen aloitteesta 1905. Tänä päivänä liitto ylläpitää naisten turvataloa, harjoittaa katulähetystä, tekee perhetyötä ja tukee naisvankeja. Rakennus oli kaksikerroksinen ja osittain hirrestä rakennettu. Rakennus oli iso, sillä siinä oli tilaa viidelle perheelle ja lisäksi vielä yksittäisiä huoneita. Lapsuudessani siellä asui useita koulukavereitani. Ilmeisesti rakennus meni lasitehtaan jälkeen pankille (KOP) 1950-luvulla ja purettiin muistaakseni vasta1980-luvulla.

Aivan Åminnen kartanon pihapiirissä oli pitkähkö punainen asuintalo/väentupa, jossa aikoinaan 1800-luvun lopulla toimi Espoon ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu. Talossa oli kolme huoneistoa. Lapsuudessani 1950-luvun lopulla Ruotun pojat asuivat jonkin aikaa tuossa talossa. Talon asukkaat vaihtuivat aikaan tiuhaan, sillä lasitehtaan lakkauttamisen jälkeen entiset työntekijät vaihtoivat asuntoa, rakensivat omia taloja, mutta ennen muuta muuttivat pois paikkakunnalta. Talolla oli surullinen loppu, sillä joskus 1970-luvulla siitä löydettiin tupajumeja ja talo oli pakko hävittää.

Ainoa toistaiseksi jäljellä oleva varsinainen työväen asunto on Urali. Se on rakennettu joskus 1930-luvun puolivälissä. Jostain syystä tarkka rakentamisajankohta ei ole tiedossa, kuten ei ole Åminnen kartanonkaan. Lasitehtaan tuotanto kasvoi voimakkaasti 1930-luvun alun laman jälkeen. Työntekijöitä tuli Kauklahteen ympäri Suomea ja heitä varten tarvittiin asuntoja. Uralissa oli alun perin alakerrassa neljä perheasuntoa ja yläkerta oli varattu poikamiehille, joita saattoi parhaimmillaan asua parisen kymmentä. Myöhemmin yläkertakin toimi perheasuntoina. Voi sanoa, että Uralissa asui eri aikoina hyvin monet tunnetut lasitehtaalaissuvut mm. Waltzerit, Hildenit ja Lapinsalot jopa useammassa polvessa. Vaikka talo oli erittäin hyvin rakennettu, niin kaikki nykyajan mukavuudet puuttuivat. Vesi saatiin sisään kantamalla ja käytetty vesi vietiin ulos laskiämpäreissä. Ulkovessat kuuluivat tietysti asiaan ja perushygienia hoidettiin lasitehtaan saunassa. Siitä huolimatta asukkaat viihtyivät Uralissa. Pirjo Sarin (Lapinsalo) asui lähes koko lapsuutensa Uralissa ja kertoi, että hänen isänsä Pentti Lapinsalo ei olisi halunnut muuttaa sieltä pois. Lapsuuden kavereistani Ruotun pojat ehtivät asua Uralissakin. Risto kertoi, että hänen tehtävänään veljessarjan vanhimpana oli huolehtia polttopuista ja vedestä.

Vähitellen 1970-luvulla talon asukkaiksi tuli syrjäytynyttä väkeä. Heistä monet olin tuntenut jo lapsuudestani saakka ja oli ikävä seurata elämää Uralissa. Jotkut harvat pääsivät sieltä pois ja elivät vielä kohtuullisen loppuelämän, mutta monelle kävi huonosti. Huuruisissa ryyppyjuhlissa oli paljon väkivaltaa. Meijeri sai surmansa ja Klasu otti syyt niskoilleen. Kukaan ei oikein muistanut mitä todellisuudessa oli tapahtunut. Lopulta Urali jäi tyhjilleen. Sinne oli alun perin suunnitteilla työväen asuntomuseo, mutta hanke ei toteutunut. Tiedän, että eräs taitelija olisi ollut halukas hankkimaan Uralin ja jopa kustantamaan rakennuksen korjauksen, vaan eipä kaupunki tähän tarjoukseen tarttunut. Nyt on edessä rakennuksen purku ja se on kaupungille todella suuri häpeä, sillä se on viimeinen todellinen teollisen työväen asunto Espoossa.

Ai niin. Rakennuksen nimi Urali tulee 1930-luvun suositusta iskelmästä. Työntekijät laulaa hoilottivat ”Uraliin, uraliin…” töistä kotiin palatessaan.

Sodan jälkeen lasitehdas rakennutti työntekijöilleen Lehtimäki nimisen rakennuksen nykyisen Koikorvenpolun varteen. Rakennus jäi ikuisesti hieman keskeneräiseksi. Rakennus oli väriltään vihertävä ja jopa kolmikerroksinen. Se sijaitsi aivan kalliorinteen alla, joten sinne kulku oli todella vaikeata. Kapeaa polkua tai puisia portaita pitkin pääsi vain kävellen ja liukkaalla kelillä kulku oli vaarallista. Sinne ei ollut helppo muuttaa, koska millään kulkuvälineellä ei itse rakennukseen ollut pääsyä. Lapsuudessani/nuoruudessani 1950-luvun lopulta aina 1960-luvun puoliväliin asti Seppo ja Terttu Jahnsson asuivat siellä. Kolmilapsiselle perheelle asumisolosuhteet olivat hankalat. Ei ollut vesijohtoa eikä viemäriä. Vesikin piti hakea ylhäällä olevasta lähteestä. Kerran Terttu oli jättänyt pojat keskenään kotiin lähtiessään hakemaan vettä lähteeltä. Palatessaan Terttu näki, että vanhin poika Kari, joka tuolloin taisi olla viisivuotias, roikotti pikkuveljeään Jaria jaloista portailla. Kari huikkasi, että ”se rupes huutamaan”. Varovasti edeten Terttu sai napattua vauvan turvaan syliinsä.

Lehtimäessä asui myös muistaakseni Leppänen niminen mies, joka myi meille perheemme ensimmäisen telkkarin kesällä 1960. Syy laitteen hankintaan olivat Rooman olympialaiset. Urheiluhullu perhe oli valmis television ostoon, vaikka se taisi siihen aikaan maksaa faijan kolmen kuukauden palkan. Merkiltään televisio oli Teleastor ja vähän väliä Leppänen tuli sitä korjaamaan. Yleensä laitteesta oli vain sulake palanut.

Kun lasitehdas oli lopettanut toimintansa, niin työntekijöitä muutti pois paikkakunnalta. Toisaalta monet entiset tehtaalaiset rakensivat 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla rintamamiestaloja Lasilaaksoon. Lasitehtaan jälkeen ja ennen kuin Slev tuli Kauklahteen vuonna 1959, niin suurin työnantaja paikkakunnalla oli Matkustajain auto Oy. Yrityksen oli perustanut Arne Sacklèn jo 1930-luvulla ja sen ensimmäiset tallit olivat korkkitehtaan rakennuksessa. Autoyhtiön työntekijöitä asui eri puolilla Kurttilaa, mutta heille rakennettiin myös varta vasten pienkerrostalo, joka sijaitsi Nahkasuutarintien pohjoispuoleisessa rinteessä. Talo purettiin vasta muutama vuosi sitten sen oltua useamman vuoden autiotalona. Talon viimeisimpiä asukkaita oli Pellbergin Eino, joka kuoli sairauskohtauksen saaneena linja-autonsa rattiin Soukassa vuosituhannen vaihteessa.

On sääli, että ihmiset arvostavat kyllä vanhoja kauniita kartanoita ja muita vastaavia rakennuksia. Työväestön asumukset ja elinolosuhteet eivät arkipäiväisyydessään ole saaneet kovinkaan suurta kiinnostusta ja arvostusta. Elinympäristöstämme ovat hävinneet kohta kaikki Kauklahden teollisen työväestön fyysiset muistomerkit. Vain muutamilla meistä on enää muistot tallella, miten esim. lasitehtaalaiset elivät.

Aivan lopuksi toivoisin, että jos jollain on valokuvia esim. Valkonauhasta tai Lehtimäestä, niin toimittakaa ne Espoon kaupunginmuseoon tai vaikka minulle, niin voin välittää ne eteenpäin.

Kuva 1, Kökkelin friiduja 1940-luvun lopulla. Takana laistehtaan työväen asunto, joka purettiin 1980-luvulla

Kuva 2, Urali 1970-luvulla (Matti Tapola)

 Ssk-007_kuvakooste-JPG.jpg


Takaisin yleiskatsaukseen


MobilePay-jäsenmaksu2020.kuva
MobilePay-jäsenmaksu2020.kuva
Ihohoitola Ilona
Ihohoitola Ilona
Kehystämö-Taiteilija Alpo Vanninen
Kehystämö-Taiteilija Alpo Vanninen
EDEN SALONKI
EDEN SALONKI
Valgieloitsu
Valgieloitsu
Parturi-kampaamo Mia Fagerström
Parturi-kampaamo Mia Fagerström
Kartanon Kyläkirppis
Kartanon Kyläkirppis
Sisustusliike Uniikkitehdas
Sisustusliike Uniikkitehdas
Kauklahden eläkkeensaajat
Kauklahden eläkkeensaajat
Alepa Kauklahti
Alepa Kauklahti
Kauklahden Kukka
Kauklahden Kukka
Kauklahden Kappeli
Kauklahden Kappeli
Balance koirien hyvinvointi palvelut
Balance koirien hyvinvointi palvelut
AAnandamaya Yoga and Wellness Studio
AAnandamaya Yoga and Wellness Studio
LUVN Kauklahden Elä ja asu -seniorikeskus
LUVN Kauklahden Elä ja asu -seniorikeskus

 päivitetty 050324