Kauklahti-seura ry - Köklaxgillet rf                              Aktiivista kaupunginosatoimintaa lähellä Sinua!

info@kauklahti.fi     

UUTISET


Takaisin yleiskatsaukseen

25.04.2019

BLOGI 06 osa 1: Snadina skidinä Kökkelissä. Työväen asunnot

Snadina skidinä Kökkelissä

Työväen asunnot. Osa 1

Lapsuudessani 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla kaikki lasitehtaan työväen asunnot olivat vielä olemassa. En ole varma, mutta luultavasti 1900-luvun alussa tiilitehtailla työskenneillä työntekijöillä ei vielä ollut erityisiä heitä varta vasten rakennettuja asuntoja. Oli omia torppia ja tupia, mutta suuri osa asui vuokralla isompien talojen ja kartanoiden yhteydessä olevissa mökeissä. Työ tillitehtailla oli myös kausiluonteista. Töitä oli huhtikuun lopulta syyskuun lopulle. Vasta lasitehdas toi ympärivuotista työtä tehdastyöntekijöille 1920-luvun lopulla.

Lasitehtaan yhteydessä oli kaksi pitkää rakennusta, joita kutsuttiin maitovaunuksi ja piimävaunuksi. Nimet tulivat valkoisista rautatievaunuista, joilla kuljetettiin maitoa Kauklahden asemalta Helsinkiin. Alun perin nämä rakennukset olivat olleet tiilitehtaan aikana tiilien kuivatusta ja varastointia varten, mutta lasitehtaan aikana niistä tehtiin asuntoja. Rakennukset sijaitsivat tehtaan länsipuolella rinnakkain ja olivat noin 40 metriä pitkiä ja aika kapeita. Maitovaunu oli lähempänä jokea. Siinä asui parhaimmillaan seitsemän perhettä. Piimävaunussa vähemmän, koska sen yhteydessä oli esim. yhteinen puuliiteri. Pihan perällä oli ulkokäymälät. Yleisesti ottaen työväenasunnoissa ei ollut mukavuuksia. Vesi kannettiin kaivosta ja vain joissakin asunnoissa oli viemäröinti. Vaikka lasitehdas lopetti toimintansa vuoden 1951 lopussa, niin rakennukset säilyvät asumiskäytössä vielä koko 1950-luvun. Lapsuuden kavereistani niissä asuivat jonkin aikaa ainakin Ruotun pojat ja Suutarisen Kilu. Rakennukset purettiin ihan 1960-luvun alussa.

Joen rannassa oli isohko työväen asunto, joka minun muistini mukaan oli suurimman osan ajasta keltaiseksi maalattu. Siitä on jäljellä vielä osa sokkelista. Talossa asuttiin vielä 1970-luvullakin ja se purettiin joskus 1980-luvulla samoihin aikoihin, kun joen toisella puolella ollut saunarakennuskin. En ole ihan varma oliko talossa kolme vai useampia asuntoja. Asunnot olivat kuitenkin ajan mittapuun mukaan aika isoja, koska niissä asui isoja perheitä. Tien toisella puolella oli lasitehtaan ns. pinttikasa. Sieltä me lapsena haettiin erilaisia rikkinäisiä lasiesineitä, mutta joskus sieltä löytyi ihan ehjiäkin esineitä. Tai ainakin meidän silmissämme ne näyttivät ihan kelpo tavaralta. Meitä tietysti kiinnostivat värikkäät lasinsirpaleet. Ne olivat vähän niin kuin jalokiviä. Osittain pinttikasan alla oli asukkaiden maakellari, josta vieläkin on osa oviaukkoa näkyvissä. Aivan sillan pielessä oli kioski, jonka muistan hämärästi. Se oli auki vain kesäisin ja ilmeisesti sen toiminta loppui samalla kun lasitehtaankin toiminta.

Lasitehtaan sauna oli kyläläisten kannalta erittäin tärkeä rakennus, sillä työväenasunnoissa ei ollut saunaa. Miehillä ja naisilla oli omat saunavuorot. Lisäksi saunaa käytettiin myös pesutupana. Yhteinen sauna loi myös kyläläisten kesken tiettyä yhteenkuuluvaisuutta, koska siellä kokoonnuttiin yhteen turisemaan ajankohtaisista asioista ja miesten vuoroilla tietysti naisista. Vaikka lasitehdas lopetti toimintansa, niin sauna jatkoi toimintaansa aina 1950-luvun lopulle. En ole aivan varma loppuiko saunan toiminta samoihin aikoihin, kun maito- ja piimävaunu purettiin. Tosin vielä vuosien kuluttua eräs yksityishenkilö yritti elvyttää saunan toimintaa, mutta ei onnistunut. Sauna oli tärkeä myös Kauklahden Pyrinnölle, sillä siellä harjoittelivat seuran painonnostajat koko 1950-luvun. Pyrintö oli tuolloin erittäin vahva ja maineikas painonnostoseura. Paras nostaja oli Pentti Lapinsalo, joka saavutti Suomen mestaruuden vuonna 1958.

Hansatien pohjoispuolella Riiantien kohdalla oli Hyttimestarin talo. Kauniissa talossa asuttiin vielä 1980-luvun alussa. Sen säilyttämisen puolesta käytiin pieni taistelu, joka kuitenkin päätyi rakennuksen purkuun. Rakennuksessa asuivat hyvin pitkään Waseniukset. Eki ja Seija kuuluivat kaveripiiriimme. Hyttimestarin talon takana ylempänä rinteessä sijaitsi Linturin (Lepolan) huvila, joka alun perin oli Åminnen tiilitehtaan perustajan Wilkmanin rakentama 1910-luvulla. Kauklahden koulun kaksi alinta luokkaa kävi siinä koulua, kunnes Kauklahden (Hansakallion) kansakoulu valmistui vuonna 1957. Talossa asui kuitenkin useita perheitä eri aikoina mm. Pelot, Lapinsalot ja Haloset. Linturin huvila purettiin muistaakseni jo 1960-luvulla.

Joen eteläpuolella rinteessä nykyisen Kauklahdenväylän kohdalla oli punaiseksi maalattu Hiomamestarin talo. Siinä asuivat 1950-luvun alussa Virrat, Waseniukset ja muistaakseni Walzerin Ollikin. Taloon liittyy voimakas muisto, sillä se paloi muistaakseni 1952 tai 1953. Joka tapauksessa oli kevät ja lunta jonkin verran vielä maassa. Talo oli syttynyt keskellä päivää ja seurasimme sammutustöitä paikan päällä. Palo oli niin voimakas, ettei sitä voitu millään sammuttaa. Olimme Kimmon kanssa saaneet läpinäkyvästä plastiikista tehdyt leikkipistoolit, joiden sisällä oli jonkinlaisia karamellirakeita. Onnettomuudekseni olin paloa seuratessani pudottanut pistoolini ja kun sen sitten löysin, niin jotkut luulivat, että olin varastamassa pistooliani talon asukkailta. Onneksi uskoivat selitystäni, koska veljelläni oli samanlainen vehje. Jonkinlainen häpeän tunne siitä kuitenkin jäi, koska vieläkin sen muistan.

Joen eteläpuolella toimi nykyisen Lumenen paikalla Hakalan tiilitehdas. Tehtaan oli perustanut Wilhelm Hakala jo tsaarinvallan aikana. Tehtaan loppuaikoina omistajuus vaihtui pariinkin otteeseen. Vuosina 1954-1956 tehdasta pyörittivät Hugo Engman, Åke Hagman ja Paul Weckman. Tämän jälkeen toiminta ajettiin lopullisesti alas. Alueella ei enää ollut sopivaa savea ja muutenkin sen toiminta tuli kannattamattomaksi. Tiilitehtaan työntekijöillä ei ollut mitään suurempaa työväenasuntoa, mutta Hakalan (Smeds) mäellä oli useampia pienempiä mökkejä. Maantie Kauklahden asemalta kohti Jorvaksen tietä kulki Pappa pizzan kohdalta mäkeä ylös kohti ruotsalaista koulua. Aivan tien vieressä mäen päällä oli matala pitkähkö rakennus, joka oli aika tyypillinen pikkuinen työväen asunto.
Kuva 1. Bruunin sukua kolmessa polvessa Maitovaunun edessä. Kuva Waltzer
Kuva 2: Lepolan (Linturin) huvila. Kuva Waltzer
Kuva 3: Pentti Lapinsalo ja Ate Antikainen Lasitehtaan saunan edessä. Kuva Wennerström

 Ssk-006_kuvakooste-JPG.jpg


Takaisin yleiskatsaukseen


 

TAPAHTUMAKALENTERI

Feed
01.12.2019
-
31.12.2019
Elävä Joulukalenteri Kauklahdessa 2019
Elävä Joulukalenteri 2019 Kauklahdessa toteutuu tänä vuonna hiukan erilaisena, mutta perinteisiäkin tapahtumia on paljon luvassa. Suurin uudistus on kirjainten metsästys – joka päivä 1.-24.12.2019 jossakin...   Lisää
09.12.2019
-
09.12.2019
Luukku 9 Kauklahden Elävässä Joulukalenterissa
Luukku 9, maanantai 9.12 klo 16-18. Touhula Palolammella perheen pienimpien kanssa aarteenetsintää päiväkodin metsäpihalla ja julkaistaan kirjainjuliste nro 9. Paikka: Päiväkoti Touhula, Palolammentie...   Lisää
10.12.2019
-
10.12.2019
Luukku 10 Kauklahden Elävässä Joulukalenterissa
Luukku 10, tiistai 10.12 klo 17.30-19.30. Jouluista askartelua luonnonmateriaaleista ja julkaistaan kirjainjuliste nro 10. Paikka: Partiolippukunta Kauka-Kuuttien kotikolo, Hansatie 2 B, kellarikerros...   Lisää
11.12.2019
Luukku 11 Kauklahden Elävässä Joulukalenterissa
Luukku 11, keskiviikko 11.12 Lihakauppa Ordenilla kirjainjuliste nro 11. Paikka: Klippinkitie 8 avoinna ti-pe klo 11-19 ja lauantaisin 10-16. https://www.lihakauppaorden.com/ *** Elävä Joulukalenteri 2019...   Lisää
12.12.2019
-
12.12.2019
Luukku 12 Kauklahden Elävässä Joulukalenterissa
Luukku 12, torstai 12.12 Kauklahden Kyläkampaamolla kirjainjuliste nro 12. Paikka: Kauppamäki 3, pohjakerros. Paikalla myös pieni pop-up-joulupuoti, löytöjä pukin konttiin . Kotimaisia shampoita alehintaan....   Lisää
12.12.2019
-
12.12.2019
Luovan kirjoittamisen piiri
Kauklahden kirjaston luovan kirjoittamisen piiri kokoontuu ensimmäisen kerran Kauklahden kirjastossa (os. Hansakallio 2)torstaina 12.12.2019 klo 18.00-20.00, jonka jälkeen kokoonnumme kuukausittain. Mukaan...   Lisää
13.12.2019
-
13.12.2019
Luukku 13 Kauklahden Elävässä Joulukalenterissa
Luukku 13, perjantai 13.12 klo 18-20. Tonttudisco kaikenikäisille ja julkaistaan kirjainjuliste nro 13. Perinteinen Kauklahden Nuorisotilan tonttudisco jyrähtää taas käyntiin. Mukaan tanssimaan ovat...   Lisää
14.12.2019
-
14.12.2019
Kyläjoulu 2019, luukku 14 Kauklahden Elävässä joulukalenterissa
Luukku 14, lauantai 14.12 klo 12.30-15.00. KYLÄJOULU kaupunginpuutarhan kauniissa ympäristössä klo 12.30-15. Halieläimiä paikalla joulutunnelmissa, ainakin Kielo-laama, Pasi-aasi, Pekka-vuohi ja kaneja… nooh,...   Lisää
15.12.2019
-
15.12.2019
Luukku 15 Kauklahden Elävässä Joulukalenterissa
Luukku 15, sunnuntai 15.12 klo klo 12-13. Kyläkirkko: Kauneimmat joululaulut ja ehtoollinen, ja julkaistaan kirjainjuliste nro 15. Paikka: Kauklahden Kappeli, Kauppamäki 1. Järjestäjä: Kauklahden...   Lisää
16.12.2019
-
16.12.2019
Luukku 16 Kauklahden Elävässä Joulukalenterissa
Luukku 16, maanantai 16.12 klo 17.30-19 non-stop. Perheiden tunnelmallinen Tonttupolku Palolammella. Julkaistaan kirjainjuliste nro 16. Heijastimin merkattu polku johdattaa satumaiseen lähimetsään etsimään...   Lisää
Seuraava >>


 

KAUKLAHTI-seura ry

Kauklahti-seura ry (ruots, Köklaxgillet rf) on vuonna 1972 perustettu kaupunginosayhdistys (kotiseutuyhdistys), jonka tarkoituksena on  

1)    edistää toimialueen asukkaiden kotiseutuhenkeä ja viihtyvyyttä

2)    toimia toimialueensa asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä

3)    vaikuttaa alueen palveluihin ja elinympäristön laatuun

4)    edistää yhteistyötä toimialueen päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa alueen kehittämisessä.Kauklahti-seuran toiminta-alue on Suur-Kauklahti lähiympäristöineen.