TAPAHTUMAKALENTERI

Feed
20.11.2022
-
19.12.2022
Kukkalahjoituskampanja alueen yksinäisille vanhuksille
Osallistu ja osta kukka tai osuus siitä Kauklahden Kukassa, ja joulun alusviikolla Kauklahden Kotihoidon luotettu ja vanhuksen tuntema henkilökunta toimittaa kukkalähetyksen perille! Lahjoitusaika päättyy...   Lisää
01.12.2022
-
24.12.2022
Elävän Joulukalenterin 2022 ohjelma
Elävän Joulukalenterin 2022 tapahtumatiedot videona https://fb.watch/h7ylIUoAbp/   Lisää
02.12.2022
Luukku 2: Jouluikkunan julkistus
Kuninkaantien Taiteilijoiden talvinen jouluikkuna-taideteos julkistetaan Kauklahden Elä ja asu-seniorikeskuksen ikkunassa, os. Hansakartano 4. Teos on nähtävissä ikkunassa pitkälle tammikuuhun saakka. ...   Lisää
03.12.2022
-
03.12.2022
Luukku 3: Kyläjoulussa Joulumyyjäiset
Kyläjoulussa joulumyyjäiset Kauklahden koululla, os. Hansakallio 2. Myynnissä kaikkea upeaa ja jouluista: kortteja, tauluja, joulukirjoja, villapaitoja, pannulappuja, virkattuja lumitähtiä ja heijastimia,...   Lisää


 

UUTISET


Takaisin yleiskatsaukseen

01.03.2022

Kungsgårdsskolanin viimeinen lukukausi vanhassa koulurakennuksessa

Artikkeli on julkaistu alunperin Kauklahden Kylälehdessä 2021

Kungsgårdsskolanin viimeinen lukukausi vanhassa koulurakennuksessa alkoi

Yli satavuotias historiallinen koulurakennus on jäämässä pois koulukäytöstä tämän lukukauden lopussa keväällä 2022, kun uusi Kungsgårdsskolanin koulurakennus valmistuu Kurttilantien varteen. Uudessa rakennuksessa on tilaa kaksi kertaa suuremmalle oppilasmäärälle.
Koulurakennuksen ja koulun historia on täynnä tarinoita ja tunnelmaa. Se on myös olennainen osa kauklahtelaista sielunmaisemaa – onhan koulua käynyt parhaimmillaan 4-5 sukupolvea samasta perheestä. Myös moni suomenkielinen pieni kauklahtelaislapsi on aloittanut koulutyönsä lyhyen täällä koulumatkan vuoksi. Nykyäänkin koulu saa oppilaikseen täysin suomenkielisistä perheistä tulevia lapsia.
Seuraavaksi tehdään pieni pintaraapaisu koulun historiaan:
Koulujärjestelmän kehittyessä 1800-luvulla oli Espooseen perustettu ensimmäinen koulu 1873, Lagstad folkskola nykyiseen Espoon Keskustaan. Kauklahden alueella oli kuitenkin muodostumassa hyvien kulkuyhteyksien vuoksi teollisuutta ja kauppaa, joten asukkaista tuli lisää. Niinpä opetuksen laajentuessa ruotsinkielisistä koulupiireistä Träskby, Järvikylä aloitti koulutoiminnan vuonna 1900.
Rantarata ja Kauklahden asema valmistuivat vuonna 1903 ja Träskbyn, Järvikylän koulu kävi ahtaaksi. Kauklahden asukkaistahan edelleen reilusti yli 2/3 oli ruotsinkielisiä. Niinpä jo vuonna 1906 perustettiin toinen koulu, Köklax svenska folkskola, jonka oppilaat kävivät koulua ensin Sakan talossa (noin nykyisen Kappelin paikalla).
Kyseessä oli yläkansakoulu (högre folkskolan) ja ensimmäisenä vuonna oppilaita oli 35. Ns. pikkukoulu, alakansakoulu (lägre folkskola) yhdistettiin Köklax svenska folkskolaniin jo n. vuonna 1918-19 ja se sai tilat folkskolanin rakennuksesta vuonna 1920. Tällöin koko koulun oppilasmäärä oli jo 123. Nykyinen Kungsgårdsskolanin alakoulun oppilasmäärä on 144 ja päälle vielä esikoulun oppilaat, 21 lasta.
Kurttilaan, silloisen Kauklahti-Saunalahti-tien varresta hankitulle tontille valmistui v.1910 uusi uljas, punainen, hirsirunkoinen koulurakennus, joka on siis vielä 111 vuotta myöhemminkin alkuperäiskäytössään. Joskin, ihan valmista ei vuonna 1910 tullut, sillä ulkorakennukset, mm. sauna ja puuliiteri eivät olleet valmiina.
Rakennusta on sen jälkeen laajennettu eri aikakausina, mm. 1980-luvulla lisäsiivellä ja vielä vuonna 2003, jolloin valmistui luokkahuoneita sisältävä paviljonki.
Koulun punainen väri puolestaan muuttui 1950-luvulla, mistä alkaen rakennus on ollut vaalea.

Koulu sijaitsee nykyisin Hans Westerlundin tiellä. Westerlund tuli kouluun nuorena opettajana v.1952 ja siirtyi sittemmin rehtoriksi. Kaiken kaikkiaan hän ehti työskennellä ja asua koulussa lähes 20 vuotta.
Hänet muistetaan myös erikoisesta tavasta kirjoittaa Kauklahti ruotsiksi – Köklaks, ei Köklax.
Nimi muuttui Köklax svenska folkskolanista muotoon Kurtby skola vuonna 1975 sekaannusten estämiseksi Kauklahden suomenkielisen kansakoulun nimeen. Ja kun sitten pari vuotta myöhemmin, kun Träskby skola yhdistyi tähän kouluun, tuli nimeksi nykyinen muoto, Kungsgårdsskolan.
Näin iäkäs koulu on kokenut monta murrosta ajan saatossa, kun se on perustettu Suomen ollessa Venäjän vallan alla omana suuriruhtinaskuntanaan. Sittemmin sota-ajat sekä Kauklahden rajautuminen Porkkalan vuokra-alueeseen näkyivät myös koulun toiminnassa.
Koulun isolle pihalle oli jo v.1913 perustettu hyötypuutarha, hedelmäpuita, marjapensaita ja mansikkamaa. Myöhemmin siellä viljeltiin vihanneksia ja juureksia koulun oman keittiön käyttöön. Vuoden 1917 elintarvepulan aikana koulun opettajatar piti alueen emännille korvikeleipäkursseja.
Jo vuonna 1923 keskusteltiin oppilaiden ruokahuollosta ja kouluvaatteista. Vuonna 1927 olikin sitten opettajien tehtävänä jakaa isommille oppilaille lämmintä maitoa ja pienemmille myös puuroa.
Lasten täytyi osallistua koulun toimintojen ylläpitämiseen, siis puiden ja veden kantamiseen ja siivoamiseen. Vuoden 1937 aikalaiskertomuksessa kaikki 3. ja 4. luokan oppilaat olivat päivystysvuoroissa em. töihin – ilman päivystysvuoroa ei saanut ruokaa!
Talvisodan ajaksi koulutyö keskeytettiin kokonaan Köklax svenska folkskolanissa ja luokkahuoneita käytettiin ammustehdas Sytytin Oy:n työpajana. Kauklahti oli etenkin jatkosodan aikana vihollisen ilmapommitusten kohde täällä sijaitsevan sotatarviketeollisuuden vuoksi.
Niinpä myös Köklax svenska folkskolanin oppilaita lähetettiin sotalapsiksi Ruotsiin.
Välittömästi rauhan alkaessa joutuivat alueen asukkaat ja myös opettajat vielä mukaan sotaponnisteluihin, kun Porkkalan vuokra-alue piti tyhjentää vasta kypsyneestä sadosta sekä karjasta ja muusta omaisuudesta vain 10 päivässä.
Sittemmin poikkeusaika muistutti itsestään joka päivä, kun Kauklahden asemalla alkoi ’Suomen pisin tunneli’ junien ikkunoiden peittämisoperaatioissa. Alueen asukkaiden, etenkin uteliaiden lasten piti myös pysyä pois meren ja maa-alueen rajavyöhykkeeltä, joka sijaitsi heti Kirkkonummen puolella.
Koulun henkilökunnalla, opettajista kettiöhenkilökuntaan, on ollut suuri merkitys oppilaille. Pitkään historiaan mahtuu niin paljon merkityksellisiä nimiä ja persoonia, että tämän lehden sivut eivät niiden kertomiseen riitä. Niinpä suositellaan lukuhetkiä erinomaisen Sigbritt Backmannin kirjoittaman historiikin ’Köklax svenska folkskola - Kungsgårdsskolan 1906-2006’ parissa.
Köklax svenska folkskola – Kurtby skola - Kungsgårdsskolan on ollut aina osa kauklahtelaista arkea ja siten tärkeä ympäröivälle yhteisölle. Koulussa ovat kokoontuneet niin suojeluskunta, lotat, martat, merimieslähetys kuin muutkin alueen yhdistykset ja tietenkin aktiivinen vanhempainyhdistys.
Lopuksi palataan nykypäivään ja rehtori Patrick Kivelään – kysyimme häneltä muutaman kysymyksen ja tässä vastaukset:
1.Kerro, mikä on erikoisin esine, jonka olet löytänyt/ nähnyt tässä vanhassa koulurakennuksessa?

Vaikea nimetä yhtä tiettyä esinettä. Sanoisin, että koko tämä vanha koulurakennus on erikoinen esine. Ullakolla löytyy kaikenlaista sekalaista tavaraa. Esim. vanhoja pulpetteja, kirjoja jne. Koulussa on säästetty vanhoja työkaluja. todella vanhoja sahoja roikkuu vieläkin seinillä.
Tämä rakennus on säilynyt melko autenttisena läpi vuosien. Katselin juuri kuvaa vuodelta 1911, kun oli aamunavaus ulkona samassa paikassa missä tänään, vuonna 2021 pidimme aamunavauksen. Taustalla rakennus vuodelta 1911 näyttää melkein samalta kuin vuonna 2021.

2.Minkälaista toimintaa toivot tähän rakennukseen koulutyön hiljennyttyä?

Minä toivoisin, että koulussa jatkuu jonkinlainen asiallinen toiminta, ettei hieno rakennus pääse rapistumaan. Ehkäpä jonkinlainen nuorisotalo paikallisille nuorille olisi hyvä ratkaisu, erilaisia kerhoja (musiikki, taide) jne.

3.Voitko paljastaa, jos ja kuka kummittelee vanhassa rakennuksessa?

Hehe. Moni kertoo, että on nähnyt kummituksia vanhassa koulussamme. He totesivat, että kummitus on kiltti ja tulee esiin vasta koulupäivän päätyttyä.
Itse en ole nähnyt tätä kummitusta, mutta jos näkisin, niin tarjoaisin ehdottomasti kahvit kummitukselle.

Lähteet:
1.Backman, Sigbritt
Köklax svenska folkskola – Kungsgårdsskolan 1906 – 2006
Ekenäs Tryckeri Ab, Ekenäs 2006
2.Häro, Erkki
Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema
Espoon kaupunginmuseo 1991, toinen painos
Hangon kirjapaino Oy 1991
3.Lindell, Marja-Liisa
Kauklahti, kotikylämme
Reprotali Oy, Helsinki 2008
4.Voijola, Seija
Kauklahden seutu ennen ja nyt. Historiikki
Laatu-Offset Oy, Helsinki 1988
5.https://kungsgardsskolan.net/
6.Rehtori Patrick Kivelän haastattelu



Takaisin yleiskatsaukseen