Kauklahdessa on asuttu aina

Nykyään jo 12 979 (per 31.12.2023)  asukkaan kyläkeskukseksi kasvanut Suur-Kauklahden alueella on asuttu aina. Maan nousun myötä rannoille tuli asutusta jo todella varhaisessa vaiheessa jääkauden jälkeen.

Kauklahti onkin varmasti Espoon vanhimpia asuinalueita, sillä vanhin asutuksesta kertova arkeologinen löytö on tehty lähellä Espoonkartanoa ja on peräisin kivikaudelta noin 4000 eaa.  Hassua on lukea, että aina 1200-luvulle asti Kauklahti oli hämäläisten kauppapaikka! Lahden kasvaessa umpeen alueelle tuli kuitenkin ruotsalaista väestöä. Myöhemmin Kauklahden kautta kulki myös vanha Turusta Viipuriin johtanut Kuninkaantie (rantatie).

Helsingin-Turun rantarata valmistui 1903, ja alusta lähtien sillä oli asema myös Kauklahdessa. Aseman ympärille muodostui pian huomattava teollisuustaajama, ja asutus kasvoi tietenkin sen myötä. Rautatien ja vesiliikennemahdollisuuden (Espoonlahden pohjulla on Kauklahdessa saakka) vuoksi Kauklahteen perustettiin muun muassa useita tiilitehtaita ja muuta pienteollisuutta ja Kauklahden lasitehdas samoin kuin sota-ajan teollisuutta. Lasitehtaan yhteisö oli kuin konsanaan ruukkimiljöön kaltainen yhteisö, ja mm. perinteinen kauklahtelainen urheiluseura Kauklahden Pyrintö (KaPy) sai alkunsa sen urheilutoiminnasta. Niinpä KaPy onko Espoon vanhin suomenkielinen urheiluseura.

Porkkalan alueen miehitysaika toi myös Kauklahteen asukkaita vuokra-alueelta, ja uudet asukkaat rakensivat asuntoja itselleen. Myös työpaikkoja syntyi rautateille ja muihin palveluihin, kun 'Suomen pisin tunneli' alkoi Kauklahden asemalta. Asemalla näkyy vieläkin monen raiteen asemapihan jäänteet tästä ajasta.

Varhaiskeskiajalta lähtien Kauklahden väestössä on ollut paljon ruotsinkielisiä, mutta myös muun kielisiä, koska kauppa ja teollisuus toi ihmisiä muualtakin. Kauklahdessa sijainnut monipuolinen teollisuus toi alueelle paljon työläisperheitä, ja Kauklahden asukkaiden  poliittinen suuntautuneisuus olikin pitkälle tälle vuosisadalle saakka vasemmistovoittoista. Ruotsinkielisen asukkaiden määrä väheni ensi kertaa v.2018 alussa alle 10% Suur-Kauklahden alueella.

Kauklahden asuntomessujen jälkeen 2006 alkoi Kauklahden asukasmäärän kasvu ja asukasmäärä onkin  kasvanut puolella viimeisen kuuden vuoden aikana. Väkiluvun kasvu näkyy tietenkin asuntotuotannon ja liiketilan  voimakkaana kasvuna.
Uusista asukkaista moni on ns. paluumuuttaja, aiemmin lapsuudessa alueella asunut, ja pääosa muuttovoitosta onkin lapsiperheitä. Nyt Kauklahdessa onkin eniten lapsia suhteessa väkimäärään kaikista Espoon seitsemästä suur-alueesta.

Kauklahden historian henkilöistä olisi paljonkin mielenkiintoisia tarinoita - onhan täällä asunut kartanonherroista vähän kurittomaan viljelijä-salakuljettajaan, ja Kauklahti-seura yrittääkin  saada näille sivuille lisää tietoa ja mukavia kertomuksia alueen asukkaista kautta vuosisatojen.

Vuonna 2019 näille sivuille on saatu kauklahtelaisen asukkaan ja historioitsija Esa Lahtisen kertomuksia hänen nuoruusvuosiltaan - lue etusivun uutiskohdasta Snadina Skidinä Kökkelissä- blogit!

Mutta kerrotaan nyt ainakin yksi tarina:
Kauklahdessa pitkään asunut aina kunnioitettavaan 100 vuoden ikään elänyt Esko Honka (1917-2017) työskenteli rautateillä ja Kauklahden asemalla. Junan saapuessa asemamiehen piti kuuluttaa junan saapumispaikka (ei ollut silloin automaattikuulutuksia), ja Eskon oman kertomuksen mukaan hän usein kuulutti 'Kauklahti, Kökkelibyy', mistä tulee Eskon sanojen mukaan tämä yksi puhekielinen Kauklahden, Kökkelin lempinimi.

Päivitetty 041124