Kauklahti-seura ry - Köklaxgillet rf                              Aktiivista kaupunginosatoimintaa lähellä Sinua!

info@kauklahti.fi     

Kauklahti on täynnä historiallisia rakennuksia eri aikakausilta - vielä

Ammoisista ajoista asuntomessuihin - no ainakin n. 4 000 eaa eli kivikaudelta on asutuskäyttöön tarkoitettujen rakennusten jäämiä. Ja historian kirjoitus muuttuu koko ajan, kun näytteitä tutkitaan lisää ja kaivauksiakin tehdään lisää (toivottavasti Espoonkartanon viereen Mankin=Mankbyn kaivauksille vielä palattaisiin).

Kauklahti on Espoon vanhimpia asuinpaikkoja, ja selitys on yksinkertainen - kahden joen suisto oli maaperältään ja ilmastoltaan hyvä asuinpaikka, minkä lisäksi pääsy merelle sen antimiin ja toisaalta kaupankäyntiin oli loistava. Kauklahden Mankin kaivauksilta onkin löydetty esineiden palasia, jotka viittaavat erittäin varhaiseen kaupankäyntiin meren yli kohden Keski-Eurooppaa!

Alueen vanhimmat asuinkeskittymät,  kylät ovat syntyneet jo keskiajalla: Espåby (Espoonkartanon alue), Mankby (Mankki), Träskby (Järvikylä), Köklax (Kauklahti), Mulby (Muulo), Kurtbacka (Kurttila) ja Fantsby (Vanttila). 1500-luvulla Kauklahden kylässä oli kymmenkunta rinteille rakennettua taloa: Bisa, Saka, Storbass, Lillbass, Skogbisa, Juus, Pellas ja Gesters. Tunnettuja olivat myös Guss (Lill-Guss), Sågars, Stormynt, Lillmynt, , Hommas, Ervast, Bensuls ja Inglas. Tuttuja nimiä vieläkin meille kauklahtelaisia paikannimistössä.

Espoonkartanon merkitys on ollut Kauklahden alueelle aikoinaan suuri. Kartanon perusti Kustaa Vaasa kuninkaankartanoksi 1556. Se muodostettiin yhdistämällä lähikylien tiloja. Suurtilalla oli aluksi peltoa 30 hehtaaria ja metsää 1200 hehtaaria. Alueita oli myös nykyisen Kirkkonummen puolella. Kartanon tiiliä tehtiin Espoon ensimmäisessä tiiliruukissa Brinkinmäellä. Kallvikissa oli 1600- luvulla kartanon laivaveistämö.

FINNSin (nykyinen Omnia) opistotalon parkkipaikalla sijaitsi Kuninkaantien kestikievari, johon alunperin perustettiin ruotsinkielinen kansanopisto jo 1800-luvun loppupuolella. Kestikievarin rakennusta ei enää ole, mutta tien toisella puolella on 1800-luvun lopussa rakennettu upea 'uusi' opistotalo torneineen ja 1900-luvun alussa rakennettu oppilasasuntola ja vahtimestarin asunto. Paikka on vain muutaman sadan metrin päässä Espoonkartanosta.

Kauklahdessa on hengästyttävä määrä vielä myöhemminkin rakennettuja tehdasrakennuksia,  taloja ja kartanoita ja kouluja: Urberga, Erkulla, Träskbyn koulu,  Sperrings, Råbäck, nuorisoseuraintalo Valhalla, Rosavilla, Villa Bergå, Työväentalo Rannikko, Kungsgårdsskolan, Uraali, Åminne,  Jupp, Kauklahden lasitehdas.

Paljon on purettu ja tuhoutunut ajan saatossa, mutta olemassa ovat vielä Espoonkartanon hieno kokonaisuus Suomen vanhimpine kiviholvisiltoineen, Finnsin opistokokonaisuus, Kungsgårdsskolan (v.1906, vielä opetuskäytössä muutaman lukukauden)  Juppin kartano (taideyhdistyksen kotipesä), Åminnen kartano (kaupungin työntekijöiden taukotupa!), Jofsin kartano (Espoon kaupunginpuutarhan 'päämaja'), nuorisoseuraintalo Valhalla (edelleen nuorisoseuran käytössä), Rosavilla (muualta siirretty kartanorakennus nyt golf-kentän päärakennuksena), Uraali lasitehtaan työntekijöiden kasarmirakennus), Träskbyb koulu (ei enää koulukäytössä) ja Kauklahden lasitehdas (kierrätysyrityksen tehdas) ainakin.

Koska Kauklahti oli aikanaan tiili- ja lasitehtaiden ja muunkin teollisuuden vuoksi isohko asuinkeskittymä (muutamana vuonna Kauklahti oli Suomen suurin tiilin tuottaja, ja moni Helgingin keskustan tiilitaloista onkin tehty kauklahtelaisesta tiilistä, joka kuljetettiin Espoonlahden kautta vesitse Helsinkiin. Tästä on muistona vielä jäljellä olevia tiililaitureita), oli tarvetta kaikenlaisille palveluille - siksi Kauklahdessa oli vieläkin toiminnassa oleva Emil Halmeen leipomo (perustettu v.1899), elokuvateatteri, kolme tanssilavaa, oma poliisiasema,  yms.

Kauklahdesta ei voi puhua ilman rautatietä ja asemarakennusta, joka on yksi kolmesta säilyneestä rantaradan kansallisromanttisesta asemarakennuksesta, jonka Bruno Granholm suunnitteli. Asemarakennus valmistui v.1903.
Asemarakennus on kokenut ajan saatossa jonkin verran muodonmuutoksia, esim. kuistiosa on myöhemmin lisätty. Asemarakennus on nykyisin vuokrattuna eri yrityksille ja yksi asuntokin rakennuksessa on. Rakennus on myös viime vuosien aikana korjattu upeasti taaten sen säilymisen.

Kuva Kauklahden asemarakennuksesta

Nykyvuosikymmeniin tultaessa on vanhaa rakennuskantaa harmillisesti tuhottu, mm. Lumenen uusi laajennus osui vanhan asutuksen päälle, ja samoin Kauklahden Kappeli. Kappelin alta ehdittiin tosin ttehdä jonkin verran kaivauksia. Myös aivan kuluvina vuosinakin on oletetun muinaisasutuksen päälle tullut uutta asutusta! Onneksi v.2006 asuntomessualue on rakennettu lähes kokonaan pellolle. Talojen värimaailmaa on jakettu Kauklahden kylän keskustan jatkorakentamisessakin. Joskin asuntomessuilla oli yksi erikoisuus, Kotilo-talo, joka on pinnoitettu päreilläja kattona on numrea.

Kauklahden nykrakentaminen on varsin modernia ja tehokasta ja vanhat isot tontit saavat pääleen monta uutta taloa ja asukasta.  Kulttuuriperinnän ymmärtäminen ja kunnioittaminen on kuitenkin osa asukkaiden identiteettiä lisää viihtyisyyttä - historia antaa juuret!

Kauklahden eri aikakausien taloista ja rakennuksista olisi paljonkin mielenkiintoisia tarinoita , ja Kauklahti-seura yrittääkin  saada näille sivuille lisää tietoa ja kertomuksia alueen rakennuksista.