Kauklahti-seura ry - Köklaxgillet rf                              Aktiivista kaupunginosatoimintaa lähellä Sinua!

info@kauklahti.fi     

UUTISET


Takaisin yleiskatsaukseen

24.06.2019

BLOGI 07: Snadina skidinä Kökkelissä. KaPy

Snadina skidinä Kökkelissä
KaPy

Olen elämäni aikana toiminut kymmenissä eri järjestöissä, joskus aika vaativissakin tehtävissä. Se on kai jotenkin geeneissä. Ensimmäinen järjestö. johon liityin oli Kauklahden Pyrintö. Tämä tapahtui kesällä 1955, jolloin olin kahdeksanvuotias. Ensimmäiset kilpailut, joihin osallistuin, olivat uimakilpailut Isossa Köllissä Espoonjoessa. Iso Kölli sijaitsee suurin piirtein uuden Lasihytin marketin kohdalla. Joessa on siinä hieman leveämpi ja syvempi kohta. Kilpailumatka oli ehkä noin 20 metriä. Jostain syystä en muista miten menestyin, ehkä en kovin hyvin, koska en sitä muista. Mieleen on jäänyt veljeni Kimmon ja Sirenin Lefan taistelu, jonka Lefa voitti. Kimmoa harmitti vielä vanhoilla päivilläänkin, koska oli parempi uimari, mutta Lefa räkäkroollillaan oli kuitenkin siinä kilpailussa nopeampi.

Seuraava muistikuva tulee talvelta 1956, kun Pyrinnön hiihtokilpailut alkoivat. Kilpailut pidettiin aina Rannikon työväentalolla. Rannikon työväenyhdistys oli perustettu vuonna 1905 suurlakon seurauksena. Vuonna 1947 yhdistys erosi SDP:stä ja liittyi SKDL:ään, kun kommunistit valtasivat yhdistyksen. Tämän jälkeen sosialidemokraateilla ei järjestönä ollut asiaa työväentalolle. Poikkeuksen muodosti kuitenkin Pyrintö, sillä siellä molempien suuntausten ihmiset mahtuivat samaan järjestöön. Itse asiassa seuran johto oli pitkään sosialidemokraateilla.

Muistan elävästi hiihtokilpailuja edeltävän tunnelman Rannikolla. Suksia voideltiin talon sisällä ja ilmassa leijui tervan tuoksu. Voitelu oli pääasiassa omalla kontolla ja useimmiten se ei ainakaan minulta onnistunut kovin hyvin. Jos oli luistoa, niin ei ollut pitoa tai päinvastoin. Lähtöviivalla sydän hakkasi kuin moukari kisajännityksestä. Kun lähtölupa tuli, niin painelin lähes hengittämättä niin lujaa kuin pääsin lievään alamäkeen. Peltoaukean jälkeen alkoi pitkä nousu metsään ja kalliolle. Tietysti olin ihan hapoilla heti alkumatkasta. Onneksi loppumatka oli helpompaa ja maalissa olin aika hyväkuntoinen. Siellä sitten sai kuumaa mustaherukkamehua juotavaksi, jonka Aallon Maire ja Waltzerin Tamara ja muut olivat tehneet. Kilpailuja oli lähes joka sunnuntai helmi- maaliskuussa. Sarjahiihdoissa laskettiin kaikkien hiihtojen tulokset yhteen ja paras eri sarjoissa oli voittaja. Lisäksi käytiin erikseen seuran mestaruushiihdot. Seuran paras hiihtäjä 1950-luvun loppupuolella oli Kuusiston Veli ja ikämiessarjassa Pelon Ahti. Omassa sarjassani paras oli lähes aina Ruotun Ripa. Itse olin joskus toinen ja joskus kolmas. En muista, että meillä olisi ollut koskaan mitään opastusta tai systemaattista harjoittelua.

Kesällä urheiltiin Mankin kentällä (Lasilaaksossa). Yleensä kilpailtiin kolmiottelussa, mutta joskus myös viisiottelussa sekä eri lajeissa erikseen. Kolmiottelu oli yleisin ja siihen kuului 60 metrin juoksu, pituushyppy ja kuulantyöntö. En ollut sprintterityyppiä, joten juoksussa en pärjännyt, pituus meni jo paremmin ja kuulantyöntö tosi hyvin. Faija oli hankkinut meille kotiin sekä kolmen että viiden kilon kuulat, joten kuulantyöntöä tuli harjoiteltua enemmän kuin muita lajeja. Urheilukentällä toimitsijatehtäviä hoitivat Waltzerin Olli, Aallon Artturi ja Elon Erkki. Pyrinnöllä oli melko säännöllisesti kesäisin seuraottelu Tuomarilan Urheilijoita vastaan. Pyrintö hävisi useimmiten, koska seuralla ei ollut aikuisten sarjoihin riittävän hyviä urheilijoita. Meitä nappuloita oli kyllä paljon siihen aikaan.

Yleisurheilun lisäksi kesäisin harrastettiin uintia. Espoonjoki alkoi 1950-luvun lopulla olla niin saastunut, että siihen tuli uimakielto. Veden laatuun vaikutti Kirkkojärven kuivaus, kun Tarvontietä (Turunväylä) alettiin rakentaa. Kauklahdessa ei vielä 1950-luvulla ollut viemäröintiä ja vesivessojen yleistyttyä likaojia pitkin kulki ”paskavettä” suoraan jokeen. Olihan niitä saostuskaivoja, mutta ei mitään valvontaa. Pyrintö järjesti useana vuonna lasten uimakoulun Kallvikissa. Ihan pienille opetettiin uimataitoa ja meillä vähän isommilla oli mahdollisuus suorittaa uimakandidaatin tai maisterin arvo. Ensimmäiset kandin paperini hankin siis Pyrinnön kautta. Kallvikissa ei ollut hyppytornia, joten hyppäämässä käytiin Mellstenin uimarannalla Haukilahdessa. Siellä saatiin päähän laakeriseppele. Se olisi pitänyt itse tehdä, mutta eihän me pojat saatu aikaiseksi. Lainattiin tyttöjen tekemät. Pyrinnön uimakoulu ei muuten ollut mitään pienimuotoista, sillä parhaana vuonna osanottajia oli lähes parisataa. Uinti oli lapsena minulle hyvin rakas laji, mutta talvella sen harrastaminen oli mahdotonta. Espooseen tuli ensimmäinen uimahalli vasta 1965 Tapiolaan. Koulun kanssa käytiin joskus Helsingissä Yrjönkadun hallissa. Se ei sopinut minulle, sillä runsas kloori veti silmät ihan punaisiksi ja kotimatkalla oli oksennus poskessa.

Pyrinnöllä ei meille lapsille ollut tarjolla pallopelejä lainkaan. Isommat pelasivat pingistä Rannikolla. Kerrotaan, että vuonna 1953 pingisharjoitukset keskeytettiin yllättäen. Eine Wennerströmin (Lapinsalo) mukaan Rannikon työväenyhdistyksen puheenjohtaja tuli ilmoittamaan, että Stalin oli kuollut. Treenit loppuivat siihen. Vanhemmille oli tarjolla kesäisin lentopalloa, pesäpalloa ja jalkapalloakin. Tosin Pyrinnön jalkapalloilijat siirtyivät uuteen seuraan, kun KBK perustettiin (Köklax Bollklubb). Keskeisin syy lienee siinä, että Rannikon työväentalo ei ollut sisäpeleihin sopiva. Kauklahden kansakoulu (Hansakallio) valmistui vasta vuonna 1957, mutta silloinkaan ei lapsille ja nuorille vielä ollut salivuoroa.

Seuran ylivoimaisesti tunnetuin laji oli painonnosto 1950-luvulla. Seuran edustajat saavuttivat useita mitalisijoja TUL:n mestaruuskilpailuissa. Lapinsalon Pentti voitti vuonna 1958 Suomen mestaruuden ja tuli toiseksi Pohjoismaiden mestaruuskisoissa. Painnostoa harjoitetiin aluksi Lasitehtaan tiloissa ja myöhemmin tehtaan saunarakennuksessa. Kesäisin kävimme katsomassa harjoituksia, sillä nostajat nostelivat painoja ulkosalla. Muistan, että ainakin kerran järjestettiin TUL:n piirinmestaruuskilpailut Rannikon työväentalolla. Waltzerin Olli kertoi myöhemmin, että järjestäjät pelkäsivät kuollakseen näyttämön lattian kestävyyttä, kun raskassarjalaiset nostivat ja pudottivat painot alas niin että koko talo tärisi.

Varsinaisen urheilun lisäksi seuran toiminnan kohokohtia olivat syys- ja kevättempaukset. Kyse oli kauden päättäjäisiltamista, joissa oli ohjelmaa ja palkintojen jako. Harvoin olen tuntenut itseni niin polleaksi, kun pääsin pokkaamaan palkintopytyn tai lusikan. Jos kilpailuja oli ollut paljon, niin palkintojakin tuli monta. Muistaakseni vuonna 1958 valmistauduimme juhliin harjoittelemalla pyramidin tekoa. Yhdessä pyramidissa oli kolme kerrosta ja minulla oli lisäksi oma rooli. Taivutin itseni siltaan pyramidin edessä. Harjoituksissa taivutin itseni sitten siltaan, mutta samalla minulta pääsi melkoinen sprägäri. Jätkät tietysti repesivät nauramaan ja pyramidi hajosi kuin korttitalo. Onneksi kyseessä oli harjoitus eikä juhla. En suosittele hernesoppaa ennen voimistelusuoritusta.

Taipaleeni Kauklahden Pyrinnössä sai surullisen lopun, kun isojen ihmisten urheilupoliittiset riidat johtivat siihen, että meidän oli Kimmon kanssa erottava Pyrinnöstä. Jatkoimme urheiluamme Espoon Ankkureissa. Olihan sielläkin hauskaa, mutta oliko mitään järkeä pienellä paikkakunnalla hajottaa voimat kahteen seuraan. Seurat yhdistyivät vasta 20 vuoden päästä.
Kuva, Uimakilpailujen osanottajat vuonna 1955 Espoonjoen rannalla Ison Köllin luona


Kuva, Pyrinnön porukka liittojuhlille lähdössä 1954


Kuva, Palkintojen jako syystempauksessa 1958, Jari Tarvainen hakee palkinnon Eila Eskeliseltä ja Olli Waltzerilta

 Ssk-008_kuvakooste-JPG.jpg


Takaisin yleiskatsaukseen


 

TAPAHTUMAKALENTERI

Feed
13.11.2019
-
13.11.2019
Kurttila-ilta
Kurttila-ilta keskiviikkona 13.11.2019 klo 18-19.30 Paikka: Kungsgårdsskolan os. Hans Westerlundiintie 7. Tervetuloa viihtymään ja kuulemaan Kurttilan historiasta sekä jakamaan näkemyksiäsi Kurttilan...   Lisää
20.11.2019
-
20.11.2019
Tule keskustelemaan, kuinka Kauklahdesta tehdään yhteisöllisempi!I
Mistä on kyse? Kauklahti on nyt Espoossa kokeilualueena Kuntaliiton Sosiaalisesti kestävä kaupunki-hankkeessa. Vuoden 2018 kaupunginosana Kauklahden vahvuuksia ovat yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, joten...   Lisää
01.12.2019
-
24.12.2019
Elävä Joulukalenteri Kauklahdessa 2019
Tiedot täyfentyvät syksyn aikana.   Lisää
14.12.2019
-
14.12.2019
Kyläjoulu 2019
Kyläjoulua vietetään kaupunginpuutarhalla Vanttilassa ja ohjelmassa on mm. halieläimiä, mm. laama. Ohjelma tarkentuu vielä syksyn aikana, joten seuraa tiedotustamme!   Lisää


 

KAUKLAHTI-seura ry

Kauklahti-seura ry (ruots, Köklaxgillet rf) on vuonna 1972 perustettu kaupunginosayhdistys (kotiseutuyhdistys), jonka tarkoituksena on  

1)    edistää toimialueen asukkaiden kotiseutuhenkeä ja viihtyvyyttä

2)    toimia toimialueensa asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä

3)    vaikuttaa alueen palveluihin ja elinympäristön laatuun

4)    edistää yhteistyötä toimialueen päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa alueen kehittämisessä.Kauklahti-seuran toiminta-alue on Suur-Kauklahti lähiympäristöineen.