Kauklahti-seura ry - Köklaxgillet rf                              Aktiivista kaupunginosatoimintaa lähellä Sinua!

info@kauklahti.fi     

UUTISET


Takaisin yleiskatsaukseen

10.04.2019

BLOGI 05 osa 2: Snadina skidinä Kökkelissä. Lapsuuden leikit

Snadina skidinä Kauklahdessa
Lapsuuden leikit (osa 2)

Lapsuudessamme erittäin suosittu leikkipaikka oli meidän pihamme, jonne kokoontui yleensä toistakymmentä kaveria. Ylivoimaisesti suosituin leikki oli kymmenen tikkua laudalla. Lähes kaikissa leikeissä aloittaja arvottiin erilaisin loruin esim. ”maalari maalasi taloa, sinistä ja punaista …” tai ”Ulle dulle doff kinkelade koff…”. Yleensä leikit koostuivat kiinniottamisesta, jonkun näkemisestä tms. Tunnettuja leikkejä olivat mm. natsku, kirkonrotta ja viimeinen pari uunista ulos.

Aivan lähellä meitä oli useita hyviä leikkipaikkoja. Aavasaksa niminen kallio on Åminnenmäen ja kävelytien välissä. Siellä meillä oli Tarzan-puu ja talvisin laskettiin kalliolta suksilla alas. Siellä oli isoja kiviä, puita, pensaita, kallio-onkaloita ja muita hyviä piilopaikkoja. Me leikittiin pum-sotaa eli piilosta ammuttiin mielikuvitusaseilla tai joillain itse veistetyillä aseilla toisiamme kohti huutamalla pum, jos sattui jonkun näkemään. Joskus olimme rosvoja ja pollareita, toisinaan intiaaneja ja skoopareita. Vähän konkreettisempia aseita olivat koiranputkesta tehdyt puhallusputket. Syksymmällä kerättiin pihlajanmarjoja suuhun ja ammuttiin niitä putkella toisiamme kohti joko yksittäin tai sarjatulella. Eiväthän ne osumat sattuneet, mutta eihän se ollut mukavaa saada märkää pläjäystä naamalleen.

Lapsuudessamme Åminnenmäessä oli hylätty jonkinlainen maa- tai talouskellari aivan tien vieressä. Tänään siitä on jäljellä vain hieman kivijalkaa, mutta 1950-luvulla siinä oli kattokin. Alhaalla oli pienehköjä komerontapaisia varastoja ja ylhäällä kuivaa heinää. Luulen, että kellari oli alun perin tiili/lasitehtaan työväen elintarvikkeiden säilömistä varten rakennettu. Ylätilan heinät ehkä hevosten rehuksi tarkoitettua. Voi myös olla, että rakennus kuului Åminnen kartanossa aikoinaan toimineelle maatalouskoululle. Joka tapauksessa se oli aivan erinomainen leikkipaikka, koska sieltä löytyi hienoja piilopaikkoja.

Uralin alapuolella Rannikontien päässä ei lapsuudessamme vielä ollut kovinkaan paljoa metsää. Puut olivat harvemmassa ja ne olivat pieniä. Siitä syystä rinne oli saniaisten peitossa. Teimme jousipyssyjä yleensä pihlajasta, mutta joskus myös kestävämmästä katajasta. Jousipyssyillä leikimme Robin Hoodia smyygaamalla saniaisten alla ja ammuimme saniaisten varsista tehdyillä nuolilla. Jos sattui osumaan, niin ei se niin kipeää tehnyt.

Siinä samassa kohdassa ylempänä lähellä Uralia oli lähde, josta virtasi vesi alemmas. Keväämmällä lumien sulaessa vettä tuli aika reippaastikin. Tutustuimme siellä Myllylän Timppaan, joka oli meitä vähän vanhempi ja kätevä tekemään kaikenlaisia vempaimia. Timppa oli rakentanut virtaavaan puroon vesirattaan, joka pyöri varsin vauhdikkaasti. Nykyään lähde on peitetty, mutta edelleen sieltä virtaa varsinkin keväisin pienehkö puronen. Timppa osasi tehdä aika vaarallisiakin vehkeitä mm. tussarin. Metalliputki puristettiin toisesta päästä kiinni ja sisälle laitettiin jonkinlaista ruutia. Luojan kiitos meille ei sattunut mitään, mutta muualla sattui näiden tussarien kanssa vakaviakin onnettomuuksia.

Samassa kohtaa Uralin alapuolella tapasimme ensimmäistä kertaa Rostenin Masan ja Ykän. Yleensä uusien kavereiden kohtaamisen yhteydessä oli aina pientä nokittelua. Meidän lapsuudessamme tehtiin ritsoja eli haaraiseen puuhun laitettiin kuminauha ja nahkakappale ja sitten ammuttiin pieniä kiviä. Rostenin pojilla oli kuitenkin huomattavasti järeämpi ase. Pojat olivat laittaneet metallista tehdyn ritsan lankkuun kiinni ja ampuivat huopakatonauloja niin että puissa vain rapisi. Todettiin, että yhteisenä intressinä oli ryhtyä kavereiksi.

Juppia vastapäätä Åminnentien toisella puolella oli tyhjä tontti, jota oli alun perin kaavailtu myymälätontiksi. Jonkin aikaa siinä pysähtyikin Elannon myymäläauto, mutta Elannon myymälän valmistuttua Kauklahteen myymäläauton käynnit päättyivät. Se oli alkolaisten ns. yhteisaluetta eli oli jäänyt jakamatta tonttijaon yhteydessä. Se oli lapsuuden pelikenttä, jossa pelasimme neljää maalia. Peliä pelattiin pienillä pesäpallomailoilla ja tennispalloilla. Pallon uskalsi ottaa kiinni paljain käsin, mutta kyllä meillä oli räpylätkin. Ensimmäinen räpyläni oli mokkanahkainen ja vihreä. Myöhemmällä iällä pelasimme jonkin verran pesäpalloakin siellä, mutta siihen peliin kenttä oli liian pieni. Kentän vieressä asui vanhempi pariskunta, joilla oli hieno puutarha. Aivan rajalla oli kriikunapuita eikä meillä tietenkään ollut voimaa vastustaa kiusausta ja pistää kriikunoita poskeemme. Isäntä lähti peräämme ja kerran sai pihtiotteen niskastani. Ei auttanut muuta kuin anella armoa. Sen jälkeen en enää syyllistynyt kriikunavarkauteen.

Ehkä yksi hienoimmista jutuista lapsuudessamme oli flengauspuu. Ruotun pojat olivat jostain ”löytäneet” pitkän paksun köyden. Meidän lähellämme kävelytien ja Åminnenmäen välissä rinteessä oli valtava vanha koivu, jossa oli paksu oksa noin neljän metrin korkeudella. Ripa kiipesi puuhun kiinnittämään köyden. Kun otti vauhtia ylhäältä rinteestä, saattoi heilahtaa lähes kymmenen metriä lähellä olevaan raitaan. Joskus flengaus epäonnistui niin pahasti, että flengaaja putosi alla olevaan löysään kuraan. En tiedä valuiko siihen kuoppaan Åminnen jätevesiä, mutta kyllä se ainakin haiskahti. Flengausköysi roikkui puussa vuosikausia ja siitä oli iloa vielä meidän ikäpolveamme nuoremmille. Joskus 1970-luvun lopussa koivu kuoli pystyyn ihan vaan vanhuuttaan.

Meillä oli tapana myös leikkiä polkupyörillä linja-autoa. Ajelimme pitkin Åminnenmäkeä, Stenbackantietä ja Rannikontietä välillä pysähtyen kuvitteellisille pysäkeille. Arvoimme keskenämme kuka sai ajaa milläkin Matkustajain Auton bussinumerolla. Me pojat seurattiin tarkkaan linja-autojen malleja ja merkkejä. Ehkä hieman yllättäen Arne Sacklenin perustama bussiyhtiö oli lasitehtaan lopetettua noussut Kauklahden suurimmaksi työnantajaksi. Fransmanin kaupan taakse yhtiö rakensi varsin suuren autotallin ja työntekijöille pienkerrostalon. Autot olivat värikkäitä, katto oli punainen, kyljet siniset ja välissä oli keltainen raita. Autoissa oli joko Ajokin tai Kutterin korit. Myöhemmin yhtiö myytiin Someron Linjalle ja siitä tehtiin Auto Arvela-niminen tytäryhtiö.
Kuva: Kimmo ja Esa pihalla Ståhlin Joukon kanssa. Ståhlit asuivat vuokralla meidän yläkerrassamme 1950-luvun alussa

 Ssk005-2-kuvakooste-JPG.jpg


Takaisin yleiskatsaukseen


 

TAPAHTUMAKALENTERI

Feed
01.12.2019
-
31.12.2019
Elävä Joulukalenteri Kauklahdessa 2019
Elävä Joulukalenteri 2019 Kauklahdessa toteutuu tänä vuonna hiukan erilaisena, mutta perinteisiäkin tapahtumia on paljon luvassa. Suurin uudistus on kirjainten metsästys – joka päivä 1.-24.12.2019 jossakin...   Lisää
10.12.2019
-
10.12.2019
Luukku 10 Kauklahden Elävässä Joulukalenterissa
Luukku 10, tiistai 10.12 klo 17.30-19.30. Jouluista askartelua luonnonmateriaaleista ja julkaistaan kirjainjuliste nro 10. Paikka: Partiolippukunta Kauka-Kuuttien kotikolo, Hansatie 2 B, kellarikerros...   Lisää
11.12.2019
Luukku 11 Kauklahden Elävässä Joulukalenterissa
Luukku 11, keskiviikko 11.12 Lihakauppa Ordenilla kirjainjuliste nro 11. Paikka: Klippinkitie 8 avoinna ti-pe klo 11-19 ja lauantaisin 10-16. https://www.lihakauppaorden.com/ *** Elävä Joulukalenteri 2019...   Lisää
12.12.2019
-
12.12.2019
Luukku 12 Kauklahden Elävässä Joulukalenterissa
Luukku 12, torstai 12.12 Kauklahden Kyläkampaamolla kirjainjuliste nro 12. Paikka: Kauppamäki 3, pohjakerros. Paikalla myös pieni pop-up-joulupuoti, löytöjä pukin konttiin . Kotimaisia shampoita alehintaan....   Lisää
12.12.2019
-
12.12.2019
Luovan kirjoittamisen piiri
Kauklahden kirjaston luovan kirjoittamisen piiri kokoontuu ensimmäisen kerran Kauklahden kirjastossa (os. Hansakallio 2)torstaina 12.12.2019 klo 18.00-20.00, jonka jälkeen kokoonnumme kuukausittain. Mukaan...   Lisää
13.12.2019
-
13.12.2019
Luukku 13 Kauklahden Elävässä Joulukalenterissa
Luukku 13, perjantai 13.12 klo 18-20. Tonttudisco kaikenikäisille ja julkaistaan kirjainjuliste nro 13. Perinteinen Kauklahden Nuorisotilan tonttudisco jyrähtää taas käyntiin. Mukaan tanssimaan ovat...   Lisää
14.12.2019
-
14.12.2019
Kyläjoulu 2019, luukku 14 Kauklahden Elävässä joulukalenterissa
Luukku 14, lauantai 14.12 klo 12.30-15.00. KYLÄJOULU kaupunginpuutarhan kauniissa ympäristössä klo 12.30-15. Halieläimiä paikalla joulutunnelmissa, ainakin Kielo-laama, Pasi-aasi, Pekka-vuohi ja kaneja… nooh,...   Lisää
15.12.2019
-
15.12.2019
Luukku 15 Kauklahden Elävässä Joulukalenterissa
Luukku 15, sunnuntai 15.12 klo klo 12-13. Kyläkirkko: Kauneimmat joululaulut ja ehtoollinen, ja julkaistaan kirjainjuliste nro 15. Paikka: Kauklahden Kappeli, Kauppamäki 1. Järjestäjä: Kauklahden...   Lisää
16.12.2019
-
16.12.2019
Luukku 16 Kauklahden Elävässä Joulukalenterissa
Luukku 16, maanantai 16.12 klo 17.30-19 non-stop. Perheiden tunnelmallinen Tonttupolku Palolammella. Julkaistaan kirjainjuliste nro 16. Heijastimin merkattu polku johdattaa satumaiseen lähimetsään etsimään...   Lisää
17.12.2019
Luukku 17 Kauklahden Elävässä Joulukalenterissa
Luukku 17, tiistai 17.12 klo 18 VPKn nuoriso-osaston toimintanäytös ja julkaistaan kirjainjuliste nro 17. Paikka: Kauklahden VPK, Bassenmäki 5. Järjestäjä: Kauklahden VPKn...   Lisää
Seuraava >>


 

KAUKLAHTI-seura ry

Kauklahti-seura ry (ruots, Köklaxgillet rf) on vuonna 1972 perustettu kaupunginosayhdistys (kotiseutuyhdistys), jonka tarkoituksena on  

1)    edistää toimialueen asukkaiden kotiseutuhenkeä ja viihtyvyyttä

2)    toimia toimialueensa asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä

3)    vaikuttaa alueen palveluihin ja elinympäristön laatuun

4)    edistää yhteistyötä toimialueen päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa alueen kehittämisessä.Kauklahti-seuran toiminta-alue on Suur-Kauklahti lähiympäristöineen.