Kauklahti-seura ry - Köklaxgillet rf                              Aktiivista kaupunginosatoimintaa lähellä Sinua!

info@kauklahti.fi     

UUTISET


Takaisin yleiskatsaukseen

25.04.2019

BLOGI 06 osa 1: Snadina skidinä Kökkelissä. Työväen asunnot

Snadina skidinä Kökkelissä

Työväen asunnot. Osa 1

Lapsuudessani 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla kaikki lasitehtaan työväen asunnot olivat vielä olemassa. En ole varma, mutta luultavasti 1900-luvun alussa tiilitehtailla työskenneillä työntekijöillä ei vielä ollut erityisiä heitä varta vasten rakennettuja asuntoja. Oli omia torppia ja tupia, mutta suuri osa asui vuokralla isompien talojen ja kartanoiden yhteydessä olevissa mökeissä. Työ tillitehtailla oli myös kausiluonteista. Töitä oli huhtikuun lopulta syyskuun lopulle. Vasta lasitehdas toi ympärivuotista työtä tehdastyöntekijöille 1920-luvun lopulla.

Lasitehtaan yhteydessä oli kaksi pitkää rakennusta, joita kutsuttiin maitovaunuksi ja piimävaunuksi. Nimet tulivat valkoisista rautatievaunuista, joilla kuljetettiin maitoa Kauklahden asemalta Helsinkiin. Alun perin nämä rakennukset olivat olleet tiilitehtaan aikana tiilien kuivatusta ja varastointia varten, mutta lasitehtaan aikana niistä tehtiin asuntoja. Rakennukset sijaitsivat tehtaan länsipuolella rinnakkain ja olivat noin 40 metriä pitkiä ja aika kapeita. Maitovaunu oli lähempänä jokea. Siinä asui parhaimmillaan seitsemän perhettä. Piimävaunussa vähemmän, koska sen yhteydessä oli esim. yhteinen puuliiteri. Pihan perällä oli ulkokäymälät. Yleisesti ottaen työväenasunnoissa ei ollut mukavuuksia. Vesi kannettiin kaivosta ja vain joissakin asunnoissa oli viemäröinti. Vaikka lasitehdas lopetti toimintansa vuoden 1951 lopussa, niin rakennukset säilyvät asumiskäytössä vielä koko 1950-luvun. Lapsuuden kavereistani niissä asuivat jonkin aikaa ainakin Ruotun pojat ja Suutarisen Kilu. Rakennukset purettiin ihan 1960-luvun alussa.

Joen rannassa oli isohko työväen asunto, joka minun muistini mukaan oli suurimman osan ajasta keltaiseksi maalattu. Siitä on jäljellä vielä osa sokkelista. Talossa asuttiin vielä 1970-luvullakin ja se purettiin joskus 1980-luvulla samoihin aikoihin, kun joen toisella puolella ollut saunarakennuskin. En ole ihan varma oliko talossa kolme vai useampia asuntoja. Asunnot olivat kuitenkin ajan mittapuun mukaan aika isoja, koska niissä asui isoja perheitä. Tien toisella puolella oli lasitehtaan ns. pinttikasa. Sieltä me lapsena haettiin erilaisia rikkinäisiä lasiesineitä, mutta joskus sieltä löytyi ihan ehjiäkin esineitä. Tai ainakin meidän silmissämme ne näyttivät ihan kelpo tavaralta. Meitä tietysti kiinnostivat värikkäät lasinsirpaleet. Ne olivat vähän niin kuin jalokiviä. Osittain pinttikasan alla oli asukkaiden maakellari, josta vieläkin on osa oviaukkoa näkyvissä. Aivan sillan pielessä oli kioski, jonka muistan hämärästi. Se oli auki vain kesäisin ja ilmeisesti sen toiminta loppui samalla kun lasitehtaankin toiminta.

Lasitehtaan sauna oli kyläläisten kannalta erittäin tärkeä rakennus, sillä työväenasunnoissa ei ollut saunaa. Miehillä ja naisilla oli omat saunavuorot. Lisäksi saunaa käytettiin myös pesutupana. Yhteinen sauna loi myös kyläläisten kesken tiettyä yhteenkuuluvaisuutta, koska siellä kokoonnuttiin yhteen turisemaan ajankohtaisista asioista ja miesten vuoroilla tietysti naisista. Vaikka lasitehdas lopetti toimintansa, niin sauna jatkoi toimintaansa aina 1950-luvun lopulle. En ole aivan varma loppuiko saunan toiminta samoihin aikoihin, kun maito- ja piimävaunu purettiin. Tosin vielä vuosien kuluttua eräs yksityishenkilö yritti elvyttää saunan toimintaa, mutta ei onnistunut. Sauna oli tärkeä myös Kauklahden Pyrinnölle, sillä siellä harjoittelivat seuran painonnostajat koko 1950-luvun. Pyrintö oli tuolloin erittäin vahva ja maineikas painonnostoseura. Paras nostaja oli Pentti Lapinsalo, joka saavutti Suomen mestaruuden vuonna 1958.

Hansatien pohjoispuolella Riiantien kohdalla oli Hyttimestarin talo. Kauniissa talossa asuttiin vielä 1980-luvun alussa. Sen säilyttämisen puolesta käytiin pieni taistelu, joka kuitenkin päätyi rakennuksen purkuun. Rakennuksessa asuivat hyvin pitkään Waseniukset. Eki ja Seija kuuluivat kaveripiiriimme. Hyttimestarin talon takana ylempänä rinteessä sijaitsi Linturin (Lepolan) huvila, joka alun perin oli Åminnen tiilitehtaan perustajan Wilkmanin rakentama 1910-luvulla. Kauklahden koulun kaksi alinta luokkaa kävi siinä koulua, kunnes Kauklahden (Hansakallion) kansakoulu valmistui vuonna 1957. Talossa asui kuitenkin useita perheitä eri aikoina mm. Pelot, Lapinsalot ja Haloset. Linturin huvila purettiin muistaakseni jo 1960-luvulla.

Joen eteläpuolella rinteessä nykyisen Kauklahdenväylän kohdalla oli punaiseksi maalattu Hiomamestarin talo. Siinä asuivat 1950-luvun alussa Virrat, Waseniukset ja muistaakseni Walzerin Ollikin. Taloon liittyy voimakas muisto, sillä se paloi muistaakseni 1952 tai 1953. Joka tapauksessa oli kevät ja lunta jonkin verran vielä maassa. Talo oli syttynyt keskellä päivää ja seurasimme sammutustöitä paikan päällä. Palo oli niin voimakas, ettei sitä voitu millään sammuttaa. Olimme Kimmon kanssa saaneet läpinäkyvästä plastiikista tehdyt leikkipistoolit, joiden sisällä oli jonkinlaisia karamellirakeita. Onnettomuudekseni olin paloa seuratessani pudottanut pistoolini ja kun sen sitten löysin, niin jotkut luulivat, että olin varastamassa pistooliani talon asukkailta. Onneksi uskoivat selitystäni, koska veljelläni oli samanlainen vehje. Jonkinlainen häpeän tunne siitä kuitenkin jäi, koska vieläkin sen muistan.

Joen eteläpuolella toimi nykyisen Lumenen paikalla Hakalan tiilitehdas. Tehtaan oli perustanut Wilhelm Hakala jo tsaarinvallan aikana. Tehtaan loppuaikoina omistajuus vaihtui pariinkin otteeseen. Vuosina 1954-1956 tehdasta pyörittivät Hugo Engman, Åke Hagman ja Paul Weckman. Tämän jälkeen toiminta ajettiin lopullisesti alas. Alueella ei enää ollut sopivaa savea ja muutenkin sen toiminta tuli kannattamattomaksi. Tiilitehtaan työntekijöillä ei ollut mitään suurempaa työväenasuntoa, mutta Hakalan (Smeds) mäellä oli useampia pienempiä mökkejä. Maantie Kauklahden asemalta kohti Jorvaksen tietä kulki Pappa pizzan kohdalta mäkeä ylös kohti ruotsalaista koulua. Aivan tien vieressä mäen päällä oli matala pitkähkö rakennus, joka oli aika tyypillinen pikkuinen työväen asunto.
Kuva 1. Bruunin sukua kolmessa polvessa Maitovaunun edessä. Kuva Waltzer
Kuva 2: Lepolan (Linturin) huvila. Kuva Waltzer
Kuva 3: Pentti Lapinsalo ja Ate Antikainen Lasitehtaan saunan edessä. Kuva Wennerström

 Ssk_kuva003-6.jpg
 Ssk_kuva002-6.jpg
 Ssk_kuva001-6.jpg


Takaisin yleiskatsaukseen


 

TAPAHTUMAKALENTERI

Feed
21.09.2019
-
21.09.2019
Kauklahti-päivä 21.9.2019
KAIKKI MUKAAN KAUKLAHTI-PÄIVÄN PÄÄTAHTUMAAN lauantaina 21.9.2019 klo 10-14 Päätapahtuma perinteisenä Kauklahti-päivänä ja siihen liittyvä tapahtumatori järjestetään Finnsin opistolla os. Finnsinmäki 6,...   Lisää
26.09.2019
-
26.09.2019
Kulttuurikävely Åminnen historiaan KAMUn vetämänä
Asukasfoorumitoimintaa. Tarkemmat tiedot tulossa lähiaikoina.   Lisää
22.10.2019
Huippuluento YMPÄRISTÖ ON MIELENTILA - kertomuksia ympäristöstä ja taiteesta
Asukasfoorumitoimintaa. Kauklahtelainen professori Markku Hakuri luennoi aiheesta - tiedot tarkentuvat myöhemmin. Paikkana Kauklahden Elä ja asu-seniorikeskus, Hansakartano 4. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy!   Lisää


 

KAUKLAHTI-seura ry

Kauklahti-seura ry (ruots, Köklaxgillet rf) on vuonna 1972 perustettu kaupunginosayhdistys (kotiseutuyhdistys), jonka tarkoituksena on  

1)    edistää toimialueen asukkaiden kotiseutuhenkeä ja viihtyvyyttä

2)    toimia toimialueensa asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä

3)    vaikuttaa alueen palveluihin ja elinympäristön laatuun

4)    edistää yhteistyötä toimialueen päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa alueen kehittämisessä.Kauklahti-seuran toiminta-alue on Suur-Kauklahti lähiympäristöineen.