Kauklahti-seura ry - Köklaxgillet rf                              Aktiivista kaupunginosatoimintaa lähellä Sinua!

info@kauklahti.fi     

Kauklahdessa on asuttu aina

Nykyään jo 10 000 asukkaan kyläkeskukseksi kasvanut Suur-Kauklahden alueella on asuttu aina. Maan nousun myötä rannoille tuli asutusta jo todella varhaisessa vaiheessa jääkauden jälkeen.

Kauklahti onkin varmasti Espoon vanhimpia asuinalueita, sillä vanhin asutuksesta kertova arkeologinen löytö on tehty lähellä Espoonkartanoa ja on peräisin kivikaudelta noin 4000 eaa.  Hassua on lukea, että aina 1200-luvulle asti Kauklahti oli hämäläisten kauppapaikka! Lahden kasvaessa umpeen alueelle tuli kuitenkin ruotsalaista väestöä. Myöhemmin auklahden kautta kulki myös vanha Turusta Viipuriin johtanut Kuninkaantie (rantatie).

Helsingin-Turun rantarata valmistui 1903, ja alusta lähtien sillä oli asema myös Kauklahdessa. Aseman ympärille muodostui pian huomattava teollisuustaajama, ja asutus kasvoi tietenkin sen myötä. Rautatien ja vesiliikennemahdollisuuden (Espoonlahti) vuoksi Kauklahteen perustettiin muun muassa useita tiilitehtaita ja muuta pienteollisuutta ja Kauklahden lasitehdas samoin kuin sota-ajan teollisuutta. Lasitehtaan yhteisö oli kuin konsanaan ruukkimiljöön kaltainen yhteisö, ja mm. perinteinen kauklahtelainen urheiluseura Kauklahden Pyrintö (KaPy) sai alkunsa sen urheilutoiminnasta. Niinpä KaPy onko Espoon vanhin suomenkielinen urheiluseura.

Porkkalan alueen miehitysaika toi myös Kauklahteen asukkaita vuokra-alueelta, ja uudet asukkaat rakensivat asuntoja itselleen. Myös työpaikkoja syntyi rautateille ja muihin palveluihin, kun 'Suomen pisin tunneli' alkoi Kauklahden asemalta. Asemalla näkyy vieläkin monen raiteen asemapihan jäänteet tästä ajasta.

Varhaiskeskiajalta lähtien Kauklahden väestössä on ollut paljon ruotsinkielisiä, mutta myös muun kielisiä, koska kauppa ja teollisuus toi ihmisiä muualtakin. Kauklahdessa sijainnut monipuolinen teollisuus toi alueelle paljon työläisperheitä, ja Kauklahden asukkaiden  poliittinen suuntautuneisuus olikin pitkälle tälle vuosisadalle saakka vasemmistovoittoista. Ruotsinkielisen asukkaiden määrä väheni ensi kertaa v.2018 alussa alle 10% Suur-Kauklahden alueella.

Kauklahden asuntomessujen jälkeen 2006 alkoi Kauklahden asukasmäärän kasvu, joka on kiihtynyt suhteellisesti suurimmaksi vanhoilla Espoon suur-alueilla viime vuosina ollen 5-8%, ja 10 000 asukkaan raja rikottiin loka-marraskuussa 2017! Uusista asukkaista moni on ns. paluumuuttaja, aiemmin lapsuudessa alueella asunut, ja pääosa muuttovoitosta onkin lapsiperheitä.

Kauklahden historian henkilöistä olisi paljonkin mielenkiintoisia tarinoita - onhan täällä asunut kartanonherroista vähän kurittomaan salakuljettaja.-nimismieheen, ja Kauklahti-seura yrittääkin  saada näille sivuille lisää tietoa ja mukavia kertomuksia alueen asukkaista kautta vuosisatojen.

Mutta kerrotaan nyt ainakin yksi tarina:
Kauklahdessa pitkään asunut aina kunnioitettavaan 100 vuoden ikään elänyt Esko Honka (1917-2017) työskenteli rautateillä ja Kauklahden asemalla. Junan saapuessa asemamiehen piti kuuluttaa junan saapumispaikka (ei ollut silloin automaattikuulutuksia), ja Eskon oman kertomuksen mukaan hän usein kuulutti 'Kauklahti, Kökkelibyy', mistä tulee Espon sanojen mukaan tämä yksi puhekielinen Kauklahden, Kökkelin lempinimi.

Kauklahden väkilukukaavio